Joulu on taas, joulu on taas - voi kunka meill' on hauskaa!!
Hauskuus on kyllä suhteellista. Jokaisella on omat mielipiteensä siitä miten joulua kuuluu viettää ja jaanpa tässä nyt sitten omani. Varoituksen sana herkille, pienen pientä kritiikkiä tiedossa.
Jos saisin viettää joulua ihan tarkkaan siihen tapaan kuin itse haluaisin, siihen ei kuuluisi sitä materialistista hömpänpömppää joka pahimmillaan alkaa jo lokakuun alussa. Arvaa ärsyttääkö mennä lokakuun alussa kauppaan ja todeta että "jaahas, kauppias se jo raahaa trukkilavallista joulusuklaata esille" tai "kappas, jouluvalot on jo hyllyllä". Ei siinä mitään, suklaa on hyvää ja jouluvalot mukavia piristyksiä pimeneviin talvi-iltoihin kun sitä luntakaan ei sitten taivaalta sada ennenkuin kevään pitäisi jo koittaa. Pahin rysäys taitaa tapahtua marraskuun puolella kun kaiken maailman lahjalehdet tipahtelee postiluukusta. Pahimpia on ne lelulehdet jotka allekirjoittaneen huushollissa on luettu kannesta kanteen ihan oikeinpäin ja nurinkurinkin. Suosituimmat sivut aukenee kuin itsestään kun lehden ottaa käteen. On se kuitenkin hyvä, että kun yrittää kasvattaa lapsestaan jotain ihan muuta kuin materialistia, niin siihen tulee aina marraskuusta lähtien pieni särö. Seuraava vuosi meneekin sitten kun yrittää kasvattaa lapsesta antimaterialistia. Ensi vuonna taidankin laittaa oveen "ei lelumainoksia"-lapun. Siitähän se riemu repeääkin. Ja nyt kun jouluaattoon on se vajaat 3 viikkoa niin voi että, joululauluja tulee joka tuutista ja nekin osataan sanasta sanaan ja vielä väärinpäin ennen kuin se joulu edes on. Pitäisikö niiden virittää joulutunnelmaan? Yritin sitä tänä aamuna, kuuntelin jouluradiota. Tuli siinä Suomi-iskelmää ikävä, vaikka sitä joutuukin kuuntelemaan sitten sen 11 muuta kuukautta vuodessa. Ja mitä vielä, kauppaankin kun menee ihan ostamaan sitä maitoa ja leipää, joudut törmäämään kaikkeen joulu-tiluliluleihin vasten tahtoasti. Joululaulut ne pauhaa sielläkin ämyreistä ja glitteriköynnöksiä ja joulupalleroita roikkuu jokaisen tiskin nurkasta. Ja mikä joka vuosi jaksaa kanssaihmisiä ihmetyttää, mitä kukaan ei tunnu vielä vuosienkaan jälkeen oppivan on se, että "kiitos, en juo glögiä". Anteeksi mitä, et juo glögiä? Mikäs se sinäkin sitten luulet olevasi? Silmäparit tuijottavat kuin pompannapit ja leuka tipahtaa lattiaan aina kun ilmoitan tuon seikan - ei, en juo glögiä, en pidä glögistä. Juu, olen varmaan ainoa ihminen täällä telluksella joka ei pidä glögistä. En myöskään pidä homejuustoista, siinäkin olen juu myös ainoa laatuani.
Kaiken avautumiseni jälkeen et varmaan usko, mutta kyllä minä oikeasti joulustakin pidän. Vaikka en juo glögiä ja kaikki asiat ärsyttää. Mutta jos saisin viettää sitä jouluani juuri niin kuin haluaisin (joka taisi olla se oleellinen pointti tässä kirjoituksessa), jouluuni kuuluisi perheeni, hyvä ruoka ja yhteinen oleminen. Ei sitä kaikkea mitä moderni yhteiskunta nykyään tuputtaa - krääsää, krääsää, krääsää. Jokaiseen hyllynreunaan kimaltelevia enkeleitä ja hauskoja huopatonttuja, valoköysiä ikkunoihin ja parvekekaiteisiin, iso kimalteleva kuusi nurkkaan ja alle niin pirusti paketteja. Tulee muuten ihan ähky jo kun ajattelee asiaa, varsinkin kun tietää että tällainen joulu se tänäkin vuonna edessä odottaa.
Unelmissani joulu on siis perheen parissa vietettävää laatuaikaa. Yhdessä nautitaan toistemme seurasta, syödään hyvin ja vaikka ihmetellään sitä että eihän sitä televisiota joka päivä tarvitse katsoa, eikä varsinkaan jouluna. Voitaisiin vaikka pelata pelejä yhdessä ja miettiä sitä, että ei sitä kaikkea krääsää tarvitse jouluun mahduttaa, näin on ihan hyvä - olla vaan yhdessä. Loput 364 päivää vuodesta sitä kuitenkin taas katsotaan televisiota, päivitellään kallista ruokaa ja bensaa ja käydään töissä tienaamassa sitä rahaa siihen ruokaan ja bensaan.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että onneksi joulu on vaan kerran vuodessa. Jos tätä jatkuisi oikeasti sen 365 päivää vuodessa, voisin hankkia sen menolipun Marsiin.
Tässäpä tätä, virittäytyimistä joulutunnelmaan. Aion kyllä ne joulukortit itse tänäkin vuonna askarrella, kaikki hilavitkuttimet on jo Tiimarista ostettu (niin, en ole materialisti juu). Lauantaina Ryhmä Rämä kokoontuu askartelupaskartelutalkoisiin taikomaan kortteja. Siitä (ehkä) sitten tuonnempana.
Hyvää joulunodotusta nyt kuitenkin, kaikesta huolimatta.
Kiitos ja anteeksi.
