Netistä löysin hyvän reseptin piparkakkutaikinaan (olihan muottilaatikon kyljessäkin ohje, mutta itselläni oli hieman suurempia suunnitelmia mielessä) ja lähdin leivontapuuhiin! Muottilaatikossa oli muotit seinille ja katolle mutta aioin tehdä piparkakkukirkon joten osia tarvittiin kirkon isoon osaan, eteiseen sekä koristeille kirkon pihamaalle. Seinät ja katot tein muottien mukaan, ulkokoristeet "omin käsin" tai muilla muoteilla.
Palojen leikkaaminen muotilla ei ollutkaan ihan helppo projekti. Palojen ääriviivat olivat ihan ok, mutta ikkunat vaikeammat, ne kun olivat pieniruutuisia. Ruudut eivät ihan helpolla tulleetkaan muotoonsa. Muotoilussa hyvä apu oli cocktail-tikku jolla hieman avitin ikkunoita saamaan oikean muotonsa. Kirkon pihamaalle tein vapain käsin ison ristin ja muotilla kuusia. Lopusta taikinasta kaulin kirkolle pihamaan. Ja sitten piparit uuniin!
Siinä sai olla nenä uuninlasissa kiinni katsomassa ettei kirkko vain palanut jo ennen kuin sen sai kasattua edes kasaan. Piparit valmistuivat kuitenkin hyvin, katonrajassa oli ehkä pieni nokinen kohta, mutta sen sai sitten myöhemmin hyvin piilotettua :) Ongelmaksi tulleet ikkunat olivat uunin jälkeen suurempia ongelmia, kypsentyessä pienet ikkuna-aukot kun olivat menneet lähes umpeen. Taas cocktail-tikku käteen ja lisäavuksi myös pieni teräväkärkinen veitsi, näillä työkaluilla ikkunoista tuli edes hieman enemmän ikkunan näköiset.
Piparit saivat jäähtyä muutaman tunnin rauhassa, sen jälkeen alkoi seuraava massiivinen projekti eli palojen koristelu. Sokerikuorrutteelle löysin hyvän ohjeen Kinuskikissalta. Käytin ainoastaan valkoista kuorrutetta, tässäkin projektissa mottoni oli "yksinkertainen on kaunista". Eikä sitäpaitsi kirkkoa sovi koristella kaikilla riemunkirjavilla sävyillä.
En ole aikaisemmin juurikaan sokerikuorruttanut niin mitään, enkä varsinkaan tehnyt kuorrutetta itse. Alku oli hieman hapuilevaa kun aloin tehdä kirkon seiniin tiilikuvioita. Työn edetessä aloin kyllä melko hyvin hallitsemaan tekniikkaa. Seinät saivat siis tiilikuvion, kattoihin tuli ruutukuvioita ja ruutujen keskelle liimasin sokerikuorrutteella ranskanpastilleja.
 |
| Seinät. Ikkunanpuitteet hieman levahtivat... |
 |
| Lisää seinää ja kattopalat. Ja ranskanpastillit <3 |
Palojen koristeluiden jälkeen ne saivat taas jonkin aikaa kuivahtaa ennen seuraavaa, projektin haastavinta osiota. Kaikki tähän asti tehtyhän oli ihan 'piece of cake' verrattuna edessä olevaan. Palojen liimaus, rakennuksen kasaaminen. Huh. Koko homma olisi voinut kaatua tähän vaiheeseen. Liimasin palat yhteen sulatetulla sokerilla. Todella sotkuista ja käryistä puuhaa enkä olisi siitä selvinnyt ilman auttavaa käsiparia (oma kulta = todellinen aarre). Sokerilla liimaaminen on hankalaa sillä siitä pitää suoriutua nopeasti eikä sokeria saa päästää pannulla kiehumaan sillä sitten siihen tulee todella ikävä, palanut maku. Melko hyvin kuitenkin selviydyimme liimauksesta (ainakin kun siitä on nyt melkein puoli vuotta jo kulunut, aika kultaa muistot...) ja saimme hökötyksen kasaan! Kulmat hieman irvistivät ja rakennus ei muutenkaan ollut mikään modernin insinöörityön riemuvoitto, ehkäpä kirkkoni olikin keskiaikainen ja hieman ajan patinaa saanut... ;)
Rakennuksen nyt ollessa kasattuna alkoi mielestäni paras vaihe työssä, lopullinen koristelu. Tein lisää sokerikuorrutetta ja lähdin saumaamaan repsottavia nurkkia ja tekemään kirkosta muutenkin jouluisemman näköistä. Räystäät saivat jääpuikkoreunuksen, niistä olin erityisen ylpeä. Kuorrute oli tarpeeksi jämäkkää jotta jääpuikot jäivät roikkumaan reunalle eivätkä samantien tipahtaneet maahan. Kuorrutekerroksen sai myös kirkon edessä nököttävä risti. Kirkon pihamaalle oli tarkoitus laittaa myös kuusia pystyyn. En kuitenkaan muistanut kuusia siinä vaiheessa kun sulaa sokeria oli liimaksi tarjolla joten yritin niitä pystyttää kuorrutteen avulla. Kuuset olivat valitettavasti liian raskastekoisia kuorrutteen pideltäviksi ja ne kaatuivat saman tien kirkon päälle. Kuusen siis saivat väistyä leipurin apulaisen riemuksi kahvipöytään. Kun olin mielestäni saanut kuorrutetta jokaiseen koloon ja katonreunaan viimeistelin talvisen kirkon lumella, eli toisinsanoen siivilöin tomusokeria kirkon päälle ja pihamaalle. Tunnelmaa luomaan olin ostanut led-tuikkuja pihamaalle.
Lopputulos oli huikaiseva. En varmasti ikinä ole omin käsin tehnyt mitään näin hienoa leivontaprojektia. Kaiken sen työmäärän jälkeen olin tyytyväinen että lopputulos oli näin hieno, saatan jopa tehdä uuden piparikirkon ensi jouluna.
 |
| Valmis kirkko ja risti. |
 |
| Kirkko tunnelmavalaistuksessa. |
Loppiaiseen saakka kirkko säilyi ehjänä herkkusuiden näpeistä, silloin piparirohmut saivat maistaa joulukirkkoa. Ei se kauan meidän pöydällä säilynyt kun erityisesti leipuri nautti työnsä tuloksista :P
Kato ku mä vasta tajusin että nythän mäkin voin kommentoida täällä! :)
VastaaPoistaOlisko mitään kesäaiheista ikuisuusprojektipostausta, vai onks nyt jo syksy? :)